Lasipalatsikorttelin alue ja rakennukset ovat tuttuja, jos ei kaikille suomalaisille, niin ainakin kaikille helsinkiläisille.
Kortteli koostuu kahdesta historiallisesta rakennuksesta; Lasipalatsista ja vastanimitetystä Kulttuurikasarmista, joka toimi aiemmin Helsingin linja-autoasemana ja sitä ennen Turun kasarmin talousrakennuksena, sekä näiden kahden rakennuksen välissä olevasta Lasipalatsin aukiosta, kuuluisine Amos Rexin ”kukkuloineen”.
Lasipalatsi
Lasipalatsilla on mielenkiintoinen ja vaihteleva historia lähes sadan vuoden takaa. Arkkitehtiopiskelijat Viljo Revell, Heimo Riihimäki ja Niilo Kokko perustivat vuonna 1933 Oy Lasipalatsi Ab:n tarkoituksenaan vuokrata nykyinen Lasipalatsin tontti ja rakentaa sinne ”basaarirakennus”. He esittivät suunnitelmansa kaupungille, joka hyväksyi ehdotuksen, minkä jälkeen kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto jatkokehitti suunnitelmaa. Viljo Revell löysi kaupungin ehdotuksessa puutteita ja kehitti niitä edelleen. Vuonna 1935 HOK ja Valio ostivat Lasipalatsi-yhtiön arkkitehtiopiskelijoilta, tilasivat heiltä tulevan rakennuksen valmiit piirustukset ja saivat sen lopulta rakennettua. Koko prosessin ajan rakennus oli tarkoitettu väliaikaiseksi, ja se valmistui vuonna 1936 osittain Helsingin tulevia, vuonna 1940 järjestettäviä olympialaisia silmällä pitäen.
Vaikka rakennus oli tarkoitettu väliaikaiseksi, arkkitehdeille annettiin vapaat kädet ja suunnittelu toteutettiin johdonmukaisesti ja laadukkaasti. Tuloksena oli lähes ainutlaatuinen, puhtaasti funkistyylinen rakennus, jossa oli monia harkittuja yksityiskohtia ja jossa lasi, läpinäkyvyys ja mainosvalo nousivat keskeiseen asemaan tavalla, jollaista Helsingissä ei ollut ennen nähty. Rakennuksen vetonauloja olivat HOK:n 700-paikkainen ravintola ja kaupungin suurin elokuvasali Bio Rex.
Lasipalatsin ensimmäinen loistokausi jäi lyhyeksi. Pieniä muutoksia tehtiin jo 1940-luvun lopulla, ja seuraavien vuosikymmenten aikana rakennukseen tehtiin lukemattomia muutoksia, jotka muistuttivat yhä vähemmän alkuperäistä. 1970-luvulla rakennusta uhkasi vakavasti purkaminen, mutta 1980-luvulla alettiin pohtia, miten rakennusta voitaisiin hyödyntää paremmin ja palauttaa sen alkuperäinen ulkoasu.
Vuosina 1995-98 tehtiin laaja kunnostus, jonka tavoitteena oli palauttaa rakennuksen alkuperäinen luonne. Muun muassa lähes kaikki alkuperäisten suunnitelmien vastaiset muutostyöt purettiin, huonejako palautettiin suurelta osin alkuperäisen kaltaiseksi ja kalusteet kunnostettiin tai valmistettiin uusia alkuperäistä materiaalia ja muotoa vastaavia kalusteita. Rakennuksen käyttötarkoituksen osalta tavoitteena oli luoda audiovisuaalisen kulttuurin keskus.
Esimerkiksi sekä Yle että MTV3 pitivät Lasipalatsissa studiota useiden vuosien ajan.
Rakennuksen käyttöä koskevia tavoitteita ei kuitenkaan täysin saavutettu, ja lopulta jotkut keskeisistä vuokralaisista, kuten edellä mainitut mediayhtiöt, muuttivat pois rakennuksesta. Tämä johti lopulta siihen, että kaupungin oli jälleen kerran alettava miettiä, miten rakennusta pitäisi käyttää. Samaan aikaan Föreningen Konstsamfundet oli pohtinut, miten kehittää Amos Andersonin taidemuseota, joka oli käynyt ahtaaksi Yrjönkadulla, vain korttelin päässä Lasipalatsista. Yhdessä nämä kaksi tarvetta johtivat lopulta nykyiseen Lasipalatsiin. Kaupunki ja Konstsamfundet perustivat yhdessä Helsingin Fastighets Ab Glaspalatsetin, kaupunki siirsi Lasipalatsin rakennuksen yhtiölle, joka kunnosti koko alkuperäisen rakennuksen ja rakensi maan alle kokonaan uudet, yli 6 000 neliömetrin tilat tulevan taidemuseo Amos Rexin tarpeisiin. Peruskorjaus toteutettiin vuosina 2015-17, ja uusi rakennus valmistui vuotta myöhemmin, ja Amos Rex avattiin elokuun 2018 lopussa.
Kulttuurikasarmi
Kamppi tunnettiin varhain sotilaskoulutusalueena. Sinne rakennettiin 1830-luvun alussa kasarmikompleksi, joka sai nopeasti nimen Turun kasarmi, koska se sijaitsi Turkuun johtavan tien varrella. Kun saksalaiset joukot hyökkäsivät punaisten kimppuun Helsingissä, päärakennukset vaurioituivat pahoin ja ne purettiin muutama vuosi sisällissodan jälkeen. Alkuperäinen talousrakennus kuitenkin säilyi. 1930-luvun alussa valtio luovutti rakennuksen Helsingin kaupungille, joka pian sen jälkeen päätti sijoittaa linja-autoasemansa tähän suhteellisen vaatimattomaan rakennukseen. Sen oli tarkoitus olla väliaikainen, mutta tämä väliaikaisuus kesti noin 70 vuotta, ja vasta kun Kamppi-kauppakeskus valmistui, linja-autoasema siirrettiin sinne (maan alle). Sen jälkeen kasarmirakennusta käytettiin yli vuosikymmenen ajan erilaisiin tarkoituksiin. Amos Rexin avaamisen yhteydessä joukko elokuvaharrastajia alkoi suunnitella rakennukseen elokuvakeskusta, jota täydennettäisiin useilla ravintoloilla. Kaupunki suhtautui myönteisesti näihin suunnitelmiin, ja suunnittelutyö käynnistyi vauhdilla. Rahoituskysymys ratkaistiin niin, että Föreningen Konstsamfundet ryhtyi tytäryhtiönsä Glaspalatskvarteret Ab:n kautta rahoittamaan kasarmirakennuksen peruskorjausta ja muutostöitä. Rakennus sai jo suunnitteluvaiheessa nimekseen Kulttuurikasarmi. Peruskorjaus alkoi syyskuussa 2021, ja Kulttuurikasarmi valmistui marraskuussa 2023. Peruskorjauksen jälkeen kiinteistössä on kolme elokuvateatterisalia, kaikki maan alla, sekä kolme ravintolaa, mukaan lukien ulkoterassi ja tapahtumatila.
Lasipalatsikortteli
Kulttuurikasarmin valmistumisen myötä kiinteistön omistaja Glaspalatskvarteret Ab:n mielestä alue on niin sanotusti valmis. Lasipalatsin, Kulttuurikasarmin ja rakennusten välissä olevan Lasipalatsinaukion muodostama kokonaisuus on saanut nimen Lasipalatsikortteli, jolla sitä jatkossa markkinoidaan. Tavoitteena on tehdä Lasipalatsikorttelista elävä kaupunkikulttuurin keskus ja paikka, jossa on aina jotain mielenkiintoista tapahtumaa. Erityisesti helsinkiläisille, mutta myös satunnaisille kävijöille muualta Suomesta ja ulkomailta. Lasipalatsiaukion kukkuloille, jotka ovat myös Amos Rexin katto, ihmiset ovat kokoontuneet vuodesta 2018 lähtien ottamaan valokuvia, pitämään piknikin tai vain nauttimaan näkymistä. Tulevaisuudessa aukiolla järjestetään myös erilaisia tapahtumia, joihin Kulttuurikasarmin itäisen julkisivun viereen rakennettu uusi näyttämö tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet.
Kuvalähde: Helsingin Kaupunginmuseon kuva-arkisto / Helsinkikuvia.fi