Henrik Johansson, toimitusjohtaja Lasipalatsikortteli Oy
En pidä sanasta ikoninen, se kuuluu niihin muotisanoihin, joita yhtäkkiä kaikki käyttävät. Harva asia on oikeasti ikoninen. Lasipalatsin kohdalla olen kuitenkin lähes valmis tekemään poikkeuksen. Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Lasipalatsi-rakennuksen suunnittelivat nuoret arkkitehtiopiskelijat, joista yhdestä tuli (lähes) maailmankuulu. Rakennus valmistui Helsingin vuoden 1940 olympialaisia varten, jotka kuitenkin järjestettiin vasta 1952. Se suunniteltiin alun perin väliaikaiseksi, on elänyt läpi lukemattomien kriisien ja remonttien ja on nyt elämänsä kunnossa, vetonaulanaan mm. Amos Rex -museo.
Minulla on ollut etuoikeus työskennellä Lasipalatsin kanssa ja osittain myös sen sisällä vuodesta 2014. Ensin vastasin rakennuksen peruskorjauksesta ja Amos Rexin rakentamisesta vuosina 2015–18, samalla kun toimin Helsingin Lasipalatsin Kiinteistö Oy:n toimitusjohtajana. Sen jälkeen toimin Amos Rexin operatiivisena johtajana ja nykyisin Lasipalatsikortteli Oy:n toimitusjohtajana. Yhtiö hallinnoi koko korttelia – Lasipalatsia, Lasipalatsinaukiota ja aukion toisella puolella sijaitsevaa kasarmirakennusta, joka sekin on lähes ikoninen 70 vuotta kestäneen ”väliaikaisen linja-autoaseman” roolinsa ansiosta!
On ollut etuoikeus työskennellä tässä ympäristössä. Ainutlaatuisen miljöön ja sijainnin vuoksi, mutta myös korttelin toiminnan ja täällä työskentelevien hienojen ihmisten ansiosta. Parasta on, että olemme ainutlaatuisia sekä arkkitehtuurimme että toimintamme osalta. Suuret kauppakeskukset ansaitsevat paikkansa, mutta niistä on tullut melko persoonattomia, ja niissä on enemmän tai vähemmän samat liikkeet ja ravintolaketjut. Amos Rex on tärkeä moottori, mutta kaikki toimijat yhdessä luovat dynaamisen ja kiinnostavan kokonaisuuden.
Lasipalatsilla on ollut värikäs historia, mutta korttelille on aina ollut ominaista avoimuus uutuuksille ja erilaisille konsepteille. Kun rakennus valmistui vuonna 1936, eivät suurimmat vaikutuksen tekijät olleet suuret lasipinnat vaan punavihreät neonvalot, joita helsinkiläiset saattoivat ihailla ensimmäistä kertaa. Suuri osa niistä on yhä katolla. Useimmille tulee mieleen Bio Rexin kyltti, mutta kahvipannu ja kuppi ovat ehkä silti oma suosikkini.
1990-luvun peruskorjauksen jälkeen talosta haluttiin tehdä mediakeskus, jossa sekä Ylen että MTV:n studiot lähettivät päivittäin suoraa ohjelmaa. Kaikki 1990-luvun lopulla nuoruuttaan eläneet muistavat legendaarisen Jyrkin, jota lähetettiin Lasipalatsista vuosina 1995–2001.
Rakennus on myös ollut useaan otteeseen ”retuperällä”, ja purkaminen oli lähellä ainakin 1970-luvulla. Onneksi aina löytyi joku vastustamaan, tai uudisrakennukseen ei ollut rahaa. Vuosien 2015–17 peruskorjaus ja Amos Rexin rakentaminen ovat antaneet sille uuden elämän. Muistan yhä tyytyväisyyden, jonka tunsin aukion avautuessa elokuussa 2018, kun ihmiset suorastaan ryntäsivät ottamaan kummut haltuunsa.
Vanhan linja-autoaseman (alun perin Turun kasarmin talousrakennus) peruskorjaus ja uudistaminen 2020-luvun alussa oli myös suuri piristysruiske korttelille. Moderni elokuvateatteri kaupungin parhaalla tekniikalla ja ravintolat täydentävät erinomaisesti Lasipalatsia ja Lasipalatsinaukiota ja ovat luoneet edellytykset todelliselle kulttuuri- ja tapahtumakeskukselle.
Aukio kummuineen ja inhimillisine mittakaavoineen houkuttelee viipymään, ja olemme vähitellen rakentaneet sinne vilkkaan tapahtumakalenterin. Tämä tuo kortteliin yhä enemmän ihmisiä myös vain hetkeksi kuljeskelemaan.
”Kukaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta eiköhän se Lasipalatsikorttelissa ole valoisa!”
Mutta mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Minullakaan ei ole sitä maagista kristallipalloa, joten en osaa sanoa tulevaisuudesta kovin paljon. Uskon kuitenkin tietäväni muutaman tärkeän asian. Ensinnäkin helsinkiläiset haluavat säilyttää Lasipalatsin – puhe väliaikaisesta rakennuksesta on jo kauan sitten unohdettu (ja annettu anteeksi?). Toiseksi kasarmirakennuksen uusi toiminta on pidentänyt sen tulevaisuutta, ja osana kokonaisuutta haluamme säilyttää sen muistona entisaikojen Turun kasarmista.
Ja ehkä tärkeintä: Amos Andersonin rahasto on investoinut kortteliin vuosina 2015–26 reilusti yli 100 miljoonaa euroa. Rahaston toiminta on käytännössä ”ikuista”, ja kortteli on nykyään sen suurin kiinteistösijoitus. Haluamme jatkaa korttelin kehittämistä. Amos Rex on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen johtavista museoista, ja uuden strategiansa myötä se panostaa entistä enemmän näkyvyyteen koko korttelissa, ei vain maan alla sijaitsevissa näyttelysaleissa.
Kun meillä on tällainen moottori ja tällainen sijainti, voimmeko todella epäonnistua? En usko. Lämpimästi tervetuloa sinäkin Lasipalatsikortteliin viettämään parasta aikaa!
